Kesäkurpitsaspagetti

Kesäkurpitsaspagetti on parhaimpia pastan korvikkeita jauhoja tai hiilihydraatteja vältteleville. Vaikka resepti on yksinkertainen, niin laitetaan se silti tänne, jos joku ei ole vielä kuullut miten kesäkurpitsaspagettia tehdään.

Kesäkurpitsaspagetti (2-3 annosta)

1 kesäkurpitsa
n. 1 tl oliiviöljyä / 100g kesäkurpitsaa
suolaa, pippuria

1. Suikaloi kesäkurpitsa spagettimaiseksi nauhaksi.
2. Paista suikaleet pannulla öljyssä pehmeiksi ja mausta.
3. Tarjoa heti (esimerkiksi pastakastikkeiden tai juuston kera).

Ravintosisältö:

Riippuu kesäkurpitsan koosta.
100 g kesäkurpitsaa + 1 tl (n. 5 g) öljyä:
P 0,6 g, R 5,4 g, H 2,5 g


Kesäkurpitsaspagetin saa helposti tarpeeksi ohueksi tagliatellemaiseksi nauhaksi, kun ottaa avuksi juustohöylän. Ensin vetää juustohöylällä kurpitsan yhteen suuntaan ohuiksi levyksi (näitä levyjä voi käyttää myös lasagnelevyjen korvikkeena) ja sitten leikkaa levyt veitsellä sopivan levyikseksi nauhaksi. Suikaloimiseen on olemassa myös hassuja laitteita mutta itse en ole sellaisia kokeillut tai kokenut tarpeelliseksi.

Paistettaessa ei saa olla liian kuuma pannu, sillä kesäkurpitsan ei ole tarkoitus ruskistua vaan vain kypsyä ja pehmentyä. Valmista on kun kurpitsa muuttuu lötköksi ja pehmeäksi. Sitten mausteet pintaan ja syödään heti.

Jauhelihakastike

Jauhelihakastike on yksi (arki)ruokapöydän klassikoita. Sitä voi tehdä todella monella eri tavalla, joista osa on helppoja, osa vaikeita, osa nopeita ja osa aikaa vieviä. Tämä on oma suosikkini, todella yksinkertainen ja helppo reseptinä, ei vaadi paljoa kokilta tai erikoisia raaka-aineita ja kuitenkin erittäin maistuva. Tämän(kin) reseptin salaisuus on tarpeeksi pitkä haudutusaika. Alunperin innoittajana reseptille on toiminut Jyrki Sukula ja hänen Hullu kokki Piemontessa -kirjasta löytyvä Tajarin al Ragu -ohje.

Jauhelihakastike (4-5 annosta)

40-50 g silavaa tai pekonia (tai voita)
1 sipuli (70 g)
400 g jauhelihaa (17% luomunauta)
400 g tomaattimurskaa tai tomaatteja
1 porkkana (70 g)
2 dl punaviiniä tai loraus punaviinietikkaa + vettä
laakerinlehti, timjamia, suolaa, pippuria, chiliä
parmesan- tai mozzarella-raastetta

1. Pilko silava tai pekoni ja kuullota hienonnettu sipuli sen kanssa pannulla.
2. Lisää jauheliha ja ruskista.
3. Lisää tomaattimurska tai tomaatit, joista on poistettu kanta.
4. Lisää hienonnettu porkkana, viini ja mausteet.
5. Anna hautua hiljaisella tulella n. 2 tuntia.
6. Ripota tarjotessa pinnalle runsaasti juustoa.

Ravintosisältö (ilman juustoa):

Koko resepti: P 83 g, R 113 g, H 23 g
Annosta kohti (4/5 annosta): P 21/17 g, R 28/23 g, H 6/5 g


Aloitin sulattamalla ja pilkkomalla silavan, jota pidän usein muutamaa pikkupalaa pakkasessa, jotta niitä on käytettäväksi tarvittaessa. Silavaa saa irtopaloina hyvin varustetuilta lihatiskeiltä (esim. Sellon Citymarketista). Jos silavaa ei satu olemaan, sen voi korvata pekonilla tai hätätilaneessa jopa voilla. Tämän jälkeen hienonsin sipulin ja kuullotin sen korkealaitaisessa kasarissa silavan kanssa. Sipulin hienontamiseen on omat niksinsä, esimerkiksi Jaakko Kolmosen video aiheesta. Tosin itse usein oikaisen käyttämällä pakastesipulia...

Tämän jälkeen lisäsin pannulle jauhelihan. Kastikkeen voi tehdä oikeastaan mistä tahansa jauhelihasta, itse suosin naudan luomu-jauhelihaa, jossa on 17% rasvaa tai sika-nauta-jauhelihaa. Tässä reseptissä kastikkeesta halutaan hyvin hienojakoista, joten murustelin jauhelihan kauhalla hyvin pieniksi paloiksi.

Seuraavaksi lisäsin tomaatit. Usein käytän tomaattimurskaa, koska suurimman osan vuodesta Suomessa myytävät tomaatit ovat liian raakoja ja kovia kunnolliseen kastikkeeseen. Jos kuitenkin on paras tomaattikausi tai kotona on pöydälle kypsymään jääneitä tomaatteja, niin silloin kannattaa käyttää ennemmin niitä. Tomaatteja käytettäessä on aina muistettava poistaa niistä kannat, ne eivät ole mukavia sattumia kastikkeessa. Jos haluaa hifistellä, tomaatit voi vielä kaltata (eli poistaa kuoret)  mutta ainakaan itseäni ei kuorenpalat kastikkeessa haittaa.

Hienonsin porkkanan ja lisäsin myös sen kastikkeeseen. Porkkanan voi jättää reseptistä pois, jollei siitä tykkää, mutta se ei maistu kovin vahvasti jos sen on hienontanut kunnolla. Arkisin ei viitsi avata punaviinipulloa, joten korvasin punaviinin punaviinietikalla ja vedellä. Tämä kastike on myös hyvä punaviinin loppujen hautausmaa (jos niitä jollekin jää ;) ), ei haittaa vaikka viini olisi jo vähän etikoitunutta. Lopuksi lisäsin mausteet ja jätin kastikkeen hautumaan matalalle lämmölle kannen alle. Mausteita saa taas laittaa oman maun mukaan, mutta tarkoituksena on tasapainoisen makuinen jauhelihakastike, joten esimerkiksi chiliä ei ole tarkoitus laittaa niin paljon, että suuta polttaa (tuliset jauhelihakastikkeet ovat ihan eri ruokakulttuuriin kuuluvia).

Kun kastike oli hautunut kaksi tuntia, valmistin lisukkeen (kesäkurpitsaspagetti), lisäsin kastikkeen sen päälle ja ripottelin reilusti juustoa pinnalle.

Ranskalainen lammaspata

Tänään kokeilussa oli ranskalainen lammaspata Ruokavuosi-kirjan (Valitut palat, 1996) ohjetta mukaillen.

Ranskalainen lammaspata (4-8 annosta)

800 g karitsan entrecotea (tai muuta pataan sopivaa lammasta)
iso sipuli (120 g)
3 rkl voita (24 g)
suolaa, pippuria, rosmariinia, timjamia, persiljanoksa
n. 3 dl vettä
(1 rkl vehnäjauhoja)
nippu porkkanaa (200 g)
n. 1/2 kg lanttua (460 g)
1 pss pakasteherneitä (200 g)

1. Pilko lammas, ruskista voissa padassa ja lisää pilkottu sipuli.
2. Mausta ja lisää vettä sen verran että lihat juuri ja juuri peittyvät.
3. Hauduta hiljalleen kannen alla reilun tunnin ajan.
4. Lisää kuoritut ja pilkotut porkkanat ja lanttu, kypsennä n. 15 min.
5. Lisää herneet ja kiehauta lämpimäksi.

Ravintosisältö

Koko padassa: P 180 g, R 120 g, H 60 g
Annosta kohti (4/6/8 annosta): P 45/30/23 g, R 30/20/15 g, H 15/10/8 g


Aluksi pilkoin lampaan ja sipulin. Lampaana käytin karitsan entrocotea, se on mukavan rasvaista padassa käytettäväksi ja sitä on viimeaikoina saanut suht hyvin Sellon Citymarketista. Pataan voisi toki käyttää jotain muutakin rasvaisempaa lammasta, fileitä ei pataruokaan kannata tuhlata. Luullinen liha olisi maun kannalta parempi tällaiseen ruokaan, mutta aina ei jaksa sitä luiden poistamista, jolloin tuo entrecote on oiva valinta. Jos käyttää luullista lihaa, silloin kannattaa lihaa varata 1 kg.

Samalla kun pilkoin lammasta, lämmittelin pataa, minulla oleva emaloitu rautapata kun voi vahingoittua, jos se kuumenee liian nopeasti. Ruuan voisi tehdä myös korkealaitaisessa paistinpannussa/kasarissa, jollei omista tuollaista pataa. Heitin voin pataan ja odottelin sen lämpenemistä, voihan on valmis kun se lopettaa kuplimisen ja hiljenee.

Tämän jälkeen ruskistin lampaanpalat ja heitin sipulin sekaan kun lampaissa oli vielä muutamia punertavia pintoja jäljellä. Tällaisessa pataruuassa ei haittaa, vaikka ruskistuminen ei olisi ihan valmis, sillä lihojen on tarkoituskin luovuttaa makua nesteeseen.

Lisäsin mausteet. Suolan lisään yleensäkin käsimitalla, tällä kertaa ehkä n. 2 tl vastaava määrä. Pataruokiin uppoaa yleensä ihan reilusti suolaa, en taida olla ikinä tehnyt liian suolaista vaan pikemminkin yleensä määrä jää vajaaksi. Tämä kuitenkin on makuasia, joten jokainen saa laittaa suolaa (ja muitakin mausteita) oman mieltymyksen mukaan, ruokaa laittaessa oppii aika nopeasti arvioimaan oman makunsa mukaiset määrät. Tosin kannattaa muistaa, että mausteita voi aina lisätä, mutta pois niitä ei saa, eli parempi liian vähän kuin liikaa. Rosmariinia ei ollut alkuperäisessä ohjeessa, mutta laitoin sitäkin, koska se sopii mielestäni hyvin lampaan kanssa. Käyttämäni rosmariini ja timjami olivat kuivattuja mutta persija tuoretta. Pippurina käytän aina mustapippuria myllystä, vaikka alkuperäisessä ohjeessa oli käytetty valkopippuria.

Seuraavaksi heitin pataan vettä sen verran että lihat juuri ja juuri peittyivät (vähän saa jäädä "kareja" pinnalle), itsellä meni hyvin tarkkaan 3 dl. Alkuperäisessä reseptissä suurustetaan pata ripauksella venhäjauhoja, mutta itse en niitä käytä, joten jätin sen vaiheen pois. Jos haluaa patansa suurustaa, niin voi ennen veden lisäämistä ripotella jauhot pataan ja ruskistaa niitä hetken (ei tule klimppejä kun laittaa jauhot ennen vettä). Sitten annoin hautua nelosella (asteikolla 1-9) reilun tunnin kunnes liha tuntui pehmeältä ja murealta.

Lihan hautuessa pilkoin porkkanat ja lantut (alunperin ohjeessa oli lantun tilalla perunaa, mutta meillä peruna korvataan yleensä muilla kasviksilla). Lisäsin ne pataan ja nostin lämmön hetkeksi seiskaan ja sitten laskin viitoseen niin että pata selvästi kiehui koko ajan. Kun kasvikset olivat sopivan kypsyneitä (kesti hyvin tarkkaan 15 min. siitä kun pata kiehui uudelleen), lisäsin vielä lopuksi herneet. Jätin ruuan ilman lämpöä hautumaan padan jälkilämmössä hellalle, sillä ei ollut vielä ruoka-aika ja pataruuat ovat siitä käteviä, että ne odottavat syöjää. Jos padan syö heti, niin silloin kannattaa kiehauttaa se vielä nopeasti niin että herneet sulavat ja kypsyvät pikkaisen.