torstai 21. elokuuta 2014

Kana kynittävänä?

Kuvan kukot eivä liity tapaukseen, lähde: Google ;) (eli Picasan vapasti käytettäviä kuvia)

VAROITUS! Seuraava teksti sisältää ällökuvia, älä katso jos et kestä niitä!



Sain ystäväni kautta itselleni pari kukkoa. Kukot olivat varmasti onnellisissa oloissa kasvaneita ja taatusti tuoreita, mutta... ne pitäisi kyniä itse. Eipä siinä muuta kun kokeilemaan. Ruokavuodesta (se keittokirja, josta on jo ollut aiemminkin mainintoja) löytyi ohje: 1. Aloita kyniminen rinnasta, 2. Kärvennä untuvat. Aika suppea ohje, mutta ei auta kuin kokeilla. Onneksi riistalintujen kohdalta Ruokavuodesta löytyi kynimiseen hieman enemmän ohjeistusta, jota saattoi soveltaa. Lisäksi netistä hakemalla löytyy jotain vinkkejä vaikka perusohjeet ovatkin aika vähissä.

Kukoista ensimmäinen meni harjoitteluun mutta toisesta onnistuin ottamaan kuviakin. Kaveri näyttää hassun väriseltä, koska se on silkkikana. Niiden kuuluukin olla pörröisiä ja nahka on sinistä. Toinen kukoista (se ensimmäinen harjoitteluversio) oli ihan tavallinen, mutta siitä ei niitä kuvia ole. Alustakin näyttää vähän hassulta, sillä suojasin pöydän pinnan pahvilla. Kynin kukot ulkona terassilla, jottei sisätilat sottaannu höyhenistä, mutta homma olikin suhteellisen siistiä (kun piti vieressä jätekassia, johon höyhenet heti laittoi) joten sen olisi voinut tehdä sisätiloissakin.

Tästä lähdettiin liikkeelle: kukko ilman päätä, jalkoja ja sisäelimiä

Kyniminen hoitui yllättävän helposti. Ensimmäiseen meni enemmän aikaa kun lueskeli ohjetta välillä ja ihmetteli mitä pitäisi tehdä, mutta toinen kukko tuli kynityksi alta tunnissa. Toinen kukko tuntui selvästi helpommalta kyniä mutta en tiedä oliko se kiinni rodusta vai siitä että olin jo vähän oppinut mitä pitää tehdä.

Kyniminen aloitetaan rinnasta
Jäljellä on vain äärimmäiset höyhenet

Aloitin kynimisen rinnasta. Höyheniä napataan sormiin muutama kerrallaan ja nykäistään reippaasti vastahöyheneen. Kämmeneen voi kerätä useamman nykäisyn höyhenet ennen kuin heittää ne jäteastiaan, silloin kyniminen nopeutuu hieman. Se mitä kynii rinnan jälkeen on ilmeisesti makuasia, mutta itsestäni tuntui helpommalta siirtyä rinnan jälkeen kylkien kautta koipiin, sitten siivet, kaula ja viimeisenä selkä ja pyrstö. Itse en saanut kaulasta kaikkia höyheniä irti mutta leikkasin ongelmallisen osan nahasta pois. Ruokavuoden ohjeessa kehoitettiin poistamaan viimeiset untuvat ja "kynät" pinseteillä, mutta sormet toimivat ihan hyvin kun nappaa kynsien avulla tiukan otteen.

Kun kaikki höyhenet (mitä irti lähtee) on poistettu, pesin kukon ja poltin jäljelle jääneet untuvat ja muut haituvat. Tässä käytin kaasupoltinta, jonka sain naapurista natolta lainaan. Sen kanssa pitää varoa ettei kärtsää sormiaan tai kanan nahkaa. Poltto onnistunee ihan tavallisella sytyttimellä tai tulitikuillakin, ellei kaasutöhötintä löydy.

Viimeiset untuvat ym. jäljelle jääneet "roskat" poltetaan
Lopuksi katkaistaan kaula

Kynimisen jälkeen kanasta vielä leikataan kaula irti ihan juuresta asti (ellei sitä käytä esim. kanaliemeen) ja kana on valmis uuniin tai pilkottavaksi pataan.

Valmiina uuniin tai pataan






Ei kommentteja:

Lähetä kommentti