Tietoisen läsnäolon taatelikakku

Bongasin tämän ohjeen jo jonkun aikaa sitten Luolalaboratoriosta ja olen vain odotellut koska tulee sopiva aika kokeilla itse reseptiä. Tiistaina kävin hakemassa itselleni uuden erän Friidoja ja koska vanhasta erästä oli vielä muutama muna jäljellä, päätin käyttää ne tähän taatelikakkuun. Käytin ohjeesta poiketen kakkuun viisi munaa, koska ne olivat vähän pieniä. Taatelikakku oli oikein hyvän makuista ja mehevää, ehkä sitä olisi voinut paistaa vielä vähän vähemmän, joten ohjeeseen olen hieman vähentänyt paistoaikaa (kuitenkin se riippuu vähän myös uunista, joten jokaisen pitää itse kokeilla mikä on oman uunin kanssa optimiaika). Kaikkein karpein ohje tämä ei ole, koska taateleissa on aika paljon hiilaria, mutta ehdottomasti paleohenkinen, koska ohjeessa ei ole yhtään viljoja tai lisättyä sokeria.

Tietoisen läsnäolon taatelikakku (8 palaa) **

4 munaa
50 g voita (maidottoman version saa käyttämällä kookosöljyä)
250 g "tiiliskivipaketti" taatelia
1 dl mantelijauhetta
1/2 dl kookosjauhoja
2 tl leivinjauhetta
2 tl psylliumia
ripaus suolaa
2 tl jauhettua inkivääriä
2 tl kanelia
2 tl jauhettua kardemummaa

1. Laita taatelipaketin kanssa kattilaan n. 1,5 dl vettä ja kiehuttele hiljalleen kunnes taatelit ovat pehmeitä.
2. Sekoita voi taatelimassaan (jos haluat massasta ihan tasaista, soseuta se sauvasekoittimella tms.), jäähdytä.
3. Vatkaa munat vaahdoksi, lisää taateliseos ja keskenään sekoitetut kuivat aineet.
4. Kaada taikina halkaisijaltaan n. 18-20 cm vuokaan, jonka pohjalla on leivinpaperi.
5. Paista 180 asteessa keskitasolla n. 40 min.

Söimme taatelikakun mascarpone-kermaseoksen kanssa.

Adalmiinan suklaaunelma

Apukokki-Ada tilasi synttäreille suklaakakun. Tilaajalla on aika tarkka mielikuva, millainen kakun pitäisi olla ja yhdessä sitä vielä tarkennettiin. Suklaata piti olla paljon, joten pohja tehtiin sacher-kakun ohjeella (vanhasta käsinkirjoitetusta leivontaohjekirjastani, eli oikeasta alkuperästä ei tietoa) oikeaa suklaata käyttäen, väliin haluttiin suklaista moussea (muokkailtu Ulla Svenskin Unelmakakut-kirjan Kahden suklaan pähkinäunelma -kakun täytemoussea) ja päälle epätasainen suklaakuorrute (taas Ulla Svenkin kirjasta suklaaganachen ohje). Vadelma hyväksyttiin hennoksi sivumauksi ja koristeeksi. Netistä katsottiin kuvia kakuista, joissa oli hienoja suklaalehtikoristeita, mutta kaupasta valmiina saatavat suklaalehdet kelpasivat, vaikkei ne ihan yhtä hienoja olekaan kuin oikeiden lehtien päälle tehdyt. Aika hyvä siitä tuli, enkä edes itse sano, vaan kehut tulivat syöjiltä.

Kakku on aika iso. Siitä riitti isoruokaiselle yhdeksän hengen porukalle ainoana kakkuna reilusti, ehkä noin puolet katosi yhdellä kahvittelukerralla, eli siitä arvioin että "normaaleille syöjille" saattaisi olla joku 30 hengen kakku. Koittakaa kuitenkin arvioida itse, mikä on omien vieraiden ruokahalu, suklaanystäville ainakin kannattaa varata kaksi palaa ;) .

Adalmiinan suklaaunelma (n. 30 annosta) ***

pohja:
225 g taloussuklaata
225 g voita
6 munaa
3 dl sokeria
3 1/2 dl jauhoja
2 rkl kaakaojauhetta (oikeaa, ei mitään kaakaojuomajauhetta)
reilu 2 tl leivinjauhetta
(voita + korppujauhoja vuokaan)

täyte ja kostutus:
4 dl kermaa
200 g vadelmasuklaata (Fazerin 44% vadelmasuklaa leivontaan)
4 liivatelehteä
n. 3 dl vadelmamehua 

päällysganache ja koristelu:
1,5 dl kermaa
300 g vadelmasuklaata
2 rkl voita
vadelmia (jos pakaste, sulata varovasti irrallaan, että säilyvät kauniina)
suklaalehtiä (kaupasta tai itse tehtyjä)

1. Voitele ja korppujauhota irtopohjakakkuvuoka (halkaisija 26-30 cm).
2. Paloittele suklaa ja voi kattilaan, sulata miedolla lämmöllä rauhalliseti sekoitellen.
3. Vatkaa huoneenlämpöiset munat ja sokeri napakaksi vaahdoksi, lisää jäähtynyt suklaaseos.
4. Sekoita pohjan kuivat aineet keskenään ja siivilöi varovasti sekoittaen takinaan.
5. Kaada taikina vuokaan ja paista 175 asteessa n. 45-50 min. alimmalla tasolla, tarkista kypsyys tikulla.
6. Anna jäähtyä ainakin 30 min., irrota vuoasta ja leikkaa kolmeen osaan.
7. Sulata täytteeseen tuleva suklaa varovasti vesihauteessa tai mikrossa n. 10 s kerrallaan.
8. Vaahdota kerma ja sekoita siihen suklaa sekä tilkkaan vadelmamehua liuotetut liivatteet.
9. Aseta alin pohjaosa tarjoilulautaselle, asettele alle leivinpaperisuikaleet suojaamaan valumilta.
10. Asettele kakkupohjan ympärille irtopohjavuoan rengas ja kostuta pohja vadelmamehulla.
11. Nostele pohjan päälle n. puolet täytemoussesta, asettele päälle keskimmäinen pohjapala kevyesti painaen.
12. Kostuta myös keskiosa mehulla, lisää päälle loput täytteestä ja kansiosa, kostuta kansi.
13. Anna jähmettyä jääkaapissa vähintään 4 h, mielummin yön yli.
14. Irrota jähmettyneestä kakusta irotpohjavuoan rengas.
15. Kuumenna ganachen kerma kattilassa höyryäväksi, lisää paloiteltu suklaa ja sekoita kunnes se on sulanut.
16. Lisää voi nokareina ja sekoita kunnes ganache on kiiltävää, älä kiehuta tai polta.
17. Lusikoi ganache kakun pinnalle, levittele veitsellä tai nuolijalla reunoille, tee kuviot pintaan lusikalla.
18. Anna päällisen jähmettyä hetki ja poista suojapaperit, viimeistele vadelmilla ja suklaalehdillä.

Irish Coffee -juustokakku

Nopea ja helppo hyydykekakku aikuiseen makuun, työkaverit ainakin kovasti tykkäsivät :) . Viskin voi kiehauttaa, jos haluaa ihan oikeasti alkoholittoman version, vaikka ei tuossa kovin paljon per pala sitä viskiä ole. Ja viskin laatuun kannattaa ehdottomasti kiinnittää huomiota ;) . Pohjasta voi jälleen tehdä gluteenittoman karpimman version käyttämällä pelkkää suklaata (kts. Minionin mangokakku). Myös makeutuksen voi karpintaa, mutta sitten se ei ole enää ihan aito Irish Coffee - kakku.

Irish Coffee -juustokakku

pohja:
200 g Digestive-keksejä
100 g voita

täyte:
4 dl kermaa
1 ptk (200 g) maustamatonta tuorejuustoa
2 dl vahvaa kahvia (tuplavahvuus)
n. 1 dl fariinisokeria (tai vastaava määrä muuta makeutusta)
3 rkl irlantilaista hyvää viskiä (ei liian savuista, esim. Jameson toimii)
5 liivatelehteä

koristelu:
kahvipavun muotoisia suklaamakeisia

1. Murskaa keksit ja sulata voi, sekoita keskenään ja painele irtopohjavuokaan.
2. Vaahdota kerma, notkista tuorejuusto muutamalla lusikallisella kermavaahtoa ja lisää seos loppuun vaahtoon.
3. Sulata sokeri lämpimään kahviin, lisää viski ja kylmässä vedessä liotetut liivatteet.
4. Lisää hieman jäähtynyt kahviseos kermavaahtoon ohuena nauhana koko ajan sekoittaen.
5. Kaada täyte vuokaan ja jähmetä jääkaapissa vähintään 4 tuntia (mielummin yön yli).
6. Irrota jähmettynyt kakku vuoasta ja koristele kahvipapusuklailla.

Yllätyssydän ystäville

Ostin vähän aikaa sitten uuden sydänvuoan ja kun ystävänpäivänä tuli mahdollisuus tehdä kakku ystäväni illanistujaisiin, päätin suunnitella oikein sydämellisen ystäväkakun. Idea syntyi yhdistelemällä Ulla Svenskin Unelmakakut kirjan mustikkainen valkosuklaaunelma -kakkua ja omia makumieltymyksiä. Helmikuussa on paitsi ystävänpäivä myös granaattiomenoiden satokausi, joten valitsin kakun mauksi vadelman ja granaattiomenan. Koristeluun otin vielä granaattiomenan lisäksi satokauden antimista ananaskirsikan. Kakku on hyvin karppiystävällinen ja luontaisesti gluteeniton, sillä siinä ei ole erillistä pohjaa vaan ainoastaan hieman suklaata auttamassa palasten leikkaamista. Tämä kakku on tosi helppo tehdä, joten kokematonkin "leipuri" onnistunee sen kanssa (tarkempia ohjeita hyydykevaahdon valmistamiseen löytyy Minionin mangokakku -ohjeesta).

Yllätyssydän ystävälle (n. 12-15 hengelle)

4 dl kermaa + vähän koristeluun
200 g maustamatonta tuorejuustoa
n. 200 g vadelma-granaattiomenahilloa (sokeroimatonta)
(makeutusta, esim. steviaa)
7 liivatelehteä
n. 1-2 rkl sitruunamehua
n. 125 g vadelmasuklaata (Fazerin vadelman makuinen tumma suklaa 44%)
granaattiomena
ananaskirsikoita

1. Vaahdota 4 dl kermaa löysähköksi vaahdoksi.
2. Notkista tuorejuusto ja sekoita siihen hillo, lisää kermaan (makeuta tarvittaessa).
3. Liota liivatteita kylmässä vedessä n. 5 min, sulata ne kuumaan sitruunamehuun ja lisää täytevaahtoon.
4. Kaada täyteseos kelmulla vuorattuun n. 24-26 cm sydänvuokaan, anna jähmettyä jääkaapissa hetki.
5. Rouhi 100 g suklaata veitsellä ja levittele rouhe täytteen päälle vuokaan, jähmetä vielä väh. 4 tuntia tai yön yli.
6. Kumoa kakku varovasti tarjoilulautaselle ja poista kelmu.
7. Sulata n. 25 g suklaata ja valuta lusikalla ohuita juovia kakun pintaan, lisää kermavaahtoruusukkeita.
8. Kieritä granaattiomenaa leikkuulautaa vasten niin että tunnet sisälmysten irtoavan, halkaise ja poista siemenet.
9. Levittele granaattiomenansiemenet kakulle, viimeistele koristelu muutamalla ananaskirsikalla.

Manteliset runebergintortut

Runebergin kunniaksi ajattelin väsäillä karppiversion runebergintortusta. Makkaraversio ei kuitenkaan houkuttanut (vaikka mies sitä olisi voinut arvostaa) joten muokkasin oman mantelisen torttuversion. Alkuperäistä ohjetta ei ole, sillä tämä on yhdistelty hyvin monesta eri ohjeesta, joista osa oli karppiversioita ja osa normaaleja. En tiedä onko tämä nyt paras mahdollinen karppiruunari mutta ainakin omaan makuun se toimi hyvin. Tortut pyrkivät hieman murentumaan, joten kannattaa tehdä ne vuokiin eikä yrittää korkeaa muotista irrotettavaa torttua (myöhempi huomio: vietettyään jääkaapissa päivän, ei tortut enää murentuneet syödessä). Hillona käytin omenasosetta koska ensinnäkin joissain lähteissä kerrotaan, että Fredrika Runebergin tekemissä tortuissa olisi käytetty omenahilloa ja toiseksi koska pakastimesta löytyi purkillinen itsetehtyä sokeritonta omenasosetta. Karpihkot kaverit kehuivat näitä jopa paremmiksi kuin "oikeat" runebergintortut :) .

Manteliset runebergintortut (n. 10 kpl)

150 g voita
1 1/2 dl sokeria, steviaa, makeutusjauhetta tms. (omissa 1/2 dl steviaa ja 1 dl raakaruokosokeria)
2 munaa
3 dl mantelijauhetta
1/2 dl mantelirouhetta
2 tl kardemummaa
1 tl kanelia
2 tl leivinjauhetta
3 tl psylliumia
mantelilikööriä
sokeritonta hilloa (omena tai vadelma)
mascarponea + makeutusta (ja kermaa)

1. Vaahdota pehmennyt voi ja makeutus, lisää munat voimakkaasti vatkaten.
2. Yhdistä mantelit, mausteet, leivinjauhe ja psyllium, lisää taikinaan.
3. Jaa taikina muffinivuokiin ja paista 200 asteessa n. 20 min.
4. Kostuta hieman jäähtyneet tortut manteliliköörillä ja laita pinnalle nokare hilloa.
5. Taiteile hillon ympärille rengas makeutetusta mascarponesta (notkista kermalla, jos liian jämäkkää).

Vuohenjuusto-omenat

Pieni ja helppo väli- tai iltapalaksi tai jopa jälkkäriksi sopiva omenaherkku vuohenjuuston ystäville. Ei-karpit voivat lisätä makeutta siirapilla, mutta hyvää on ilmankin.

Vuohenjuusto-omenat (2-4 annosta)

2 omenaa
100 g vuohenjuustoa
n. 2 rkl voita
n. 20 g mantelirouhetta tai -lastuja
(n. 2 rkl siirappia)

1. Halkaise omenat ja poista siemenkodat, asettele uunivuokaan.
2. Sekoita muut aineet mössöksi (voin voi pehmentää tai sulattaa kokonaan) ja lusikoi omenoiden koloihin.
3. Paista 200 asteessa n. 15-20 min.

Kuningatarpavlovat

Uuden vuoden juhlien teemana oli Venäjä ja koska olen jo jonkun aikaa halunnut kokeilla pavlovan tekemistä, varasin heti itselleni jälkiruuan valmistuksen juhliin. Pavlova ei itseasiassa ole edes venäläinen jälkiruoka, vaan se on kehitetty Uudessa-Seelannissa tai Australiassa venäläisen balleriinan Anna Pavlovan kunniaksi. Pavlovat ovat usein marenkipohjaisia kakkuja, mutta tällä kertaa kokeilin leivospavlovia. Perusohjeena käytin Koko Suomi leipoo -sarjan marjapavlova-ohjetta, jota sitten muokkasin omien mieltymysten ja käytettävissä olevien raaka-aineiden mukaan. Ohje ei ole mitenkään simppeli, joten kannattaa ehkä kokeilla pari kertaa kotona testikappaleita, ellei ole kokemusta marengin tekemisestä. Ja karppiohje tämä ei todellakaan ole ;) !

Kuningatarpavlovat (n. 12 kpl)

Marenkipohja:

3 valkuaista
ripaus suolaa
210 g sirosokeria (hienompaa kuin normaali hienosokeri)
3/4 tl etikkaa
1 tl vaniljasokeria

Rahkatäyte:

2 dl kuohukermaa
1 prk (250 g) maitorahkaa
2 tl vaniljasokeria

Kuningatarpäällyste:

n. 150 g vadelmia
n. 150 g mustikoita
(hyytelösokeria)

Koristelu:

tummaa suklaata

1. Vatkaa valkuaiset ja suola kovaksi vaahdoksi.
2. Lisää n. 1/3 sokerista ja vatkaa jähmeäksi vaahdoksi, lisää loput marenkiaineet.
3. Kostuta leivinpaperi vedellä ja laita pellille, pursota pellille "marenkipesiä" (halkaisija n. 8 cm).
4. Paista marengit 100 asteessa n. 1 tunti, poista paperi ja anna pesien jäähtyä ja kuivahtaa.
5. Vatkaa kerma, sekoita siihen rahka ja vaniljasokeri, täytä pesät rahkaseoksella.
6. Asettele rahkan pinnalle vadelmia ja mustikoita (lusikoi pinnalle hyytelösokerikiille).
7. Koristele tummalla suklaalla (paloja, rouhetta tai suklaakuvioita).

Karpaloinen jouluhalko (23)

Jouluhalko kuuluu keskieuroopan jouluperinteisiin eikä ole kovin tunnettu joululeivonnainen täälläpäin. Päätin kuitenkin sellaista kokeilla aaton glögipöytään. Jouluhalon oikeastaan ainoa vaatimus on, että se koristellaan (enemmän tai vähemmän) halon näköiseksi. Useimmiten jouluhalko on kuitenkin kääretorttu, joten sellaisen minäkin tein. Makuina on suklaa ja karpalo. Päällisen tein saksalaisesta suklaavanukkaasta, mutta koristeluun voi käyttää mitä tahansa sopivaksi katsomaansa ainetta.

Karpaloinen jouluhalko

pohja:

4 munaa
1 1/2 dl sokeria
2 rkl kaurajauhoa
2 rkl perunajauhoa
2 rkl kaakaojauhetta
2 tl leivinjauhetta

täyte:

n. 2 dl kermaa
n. 1 tlk maitorahkaa
2 tl vaniljasokeria
makeutusta
n. 200 g karpaloita

koristelu:

suklaavanukasta tms.
karpaloita
(elintarvikeväriä)

1. Vatkaa munat ja sokeri vaahdoksi, lisää kuivat aineet ja sekoita varoen.
2. Kaada seos pellille levinpaperin päälle ja paista 225 asteessa n. 10-15 min., jäähdytä rullalla.
3. Vatkaa kerma, lisää rahka ja makeuta, lisää karpalot, riko osa karpaloista lusikalla.
4. Levitä täyte pohjan päälle ja rullaa tiiviiksi rullaksi.
5. Levitä päälle vanukas (tms. päällyste), lisää karpaloita (ja elintarvikevärillä värjättyä kermavaahtoa).

Glögipannacottakakku (22)

Jälkkäreitä jouluun. Tämä kakku ei sovi aloittelijoille, sillä se on aika vaativa ja aikaa vievä, koska ohjeeseen kuuluu paljon aineiden jäähdyttelyä ja jähmettämistä ja kakun kerrokset eivät onnistu ellei niiden kanssa ole varovainen ja tarpeeksi pitkämielinen jähmettämisissä. Jos pohja lähtee hajoamaan, voi tilannetta korjata murustelemalla piparisattumia täytteen joukkoon (tai toki niitä voi laittaa muutenkin sekaan).

Glögipannacottakakku

pohja:

100 g pipareita
50 g voita

täyte:

1 l kuohukermaa
1 mm vaniljaa tai vaniljatanko (tai 1 tl vaniljasokeria)
5 liivatetta
(pari piparia)

päällinen:

3 dl glögiä
3 liivatetta

koristeet:

mantelilastuja

1. Murustele piparit ja sekoita niihin sula voi, painele irtopohjavuoan pohjalle.
2. Kiehauta kerma ja vanilja koko ajan sekoitellen, lisää liivatteet, jäähdytä sekoitellen.
3. Lusikoi jäähtynyt seos varovasti pohjan päälle vuokaan (murustele sekaan pari piparia).
4. Jähmetä kakkua jääkaapissa vähintään 4 tuntia mutta mieluiten yön yli.
5. Sekoita  liivatteet pieneen tilkkaan lämmitettyä glögiä, lisää seos glögiin, lusikoi varovasti täytteen päälle vuokaan.
6. Anna jähmettyä jääkaapissa vähintään 4 tuntia.
7. Irrota kakku varoen vuoasta ja koristele mantelilastuilla.

Rommiluumuvaahto (19)

Joulupöydän perinnejälkkäreitä on luumurahka. Jos ei halua tehdä perinteistä luumurahkaa, voi kokeilla aikuisempaan makuun sopivaa rommiluumuvaahtoa. Toimi muuten erittäin hyvin Irish Coffeen kanssa tarjoiltuna :) . Ja kun käyttää rommin sijaan rommiaromia, sopii jälkkäri myös perheen pienimmille. Tosikarpit tietysti joko ostavat sokeroimatonta luumusosetta tai tekevät luumusoseensa itse, jolloin jälkkäriin jää jäljelle vain luumun sisältämät "luonnolliset" sokerit.

Rommiluumuvaahto (4-6 annosta)

4 dl kermaa
2 tl vaniljasokeria
300g luumusosetta tai -marmeladia (itse tehtyä tai kaupasta)
200-250 g tuore- tai mascarponejuustoa
1-2 tl rommiaromia (jätä pois, jos teet luumusoseen itse)
(makeutusta tarvittaessa)
(luumuja ja/tai pipareita koristeluun)

1. Vaahdota vaniljalla maustettu kerma.
2. Notkista juusto ja sekoita siihen luumusose ja rommiaromi.
3. Sekoita juusto-luumuseos kermavaahtoon (makeuta tarvittaessa).

Luumusose:

n. 200 g kuivattuja luumuja
1 dl vettä
1 dl rommia
makeutusta (esim. steviaa)

1. Keitä aineita 15 min. miedolla lämmöllä.
2. Jäähdytä, soseuta ja makeuta.

Minionin mangokakku

Tykkään tehdä kakkuja erilaisiin juhlatilaisuuksiin. Kaverini ovatkin jo tottuneet siihen, että melkein aina kysyn voinko tuoda kakun (tai edes jotain muuta leipomusta) mukanani. Usein kakkuni ovat erilaisia uunittomia hyydykekakkuja (kutsutaan myös juustokakuiksi, vaikka niissä ei aina ole tuorejuustoa) sillä ne ovat vähän karpimpia kuin useimmat uunitetut (leivonnias)kakut. En myöskään pidä siitä, että kakut ovat liian "sliipattuja", eli kakkujani ei yleensä ole peitetty sokeri- tai marsipaanikuorrutteella eikä niihin ole laitettu koristeita, joita on väkerretty monimutkaisilla välineillä ja tekniikoilla päiväkausia ennen juhlatilaisuutta.

Tässä kirjoituksessa esitelty mangokakku on hyvin helppo ja nopea tehdä (helpompi kuin monet muut tekemäni hyydykekakut). Siitä on kaksi versiota, joista toinen on vähän karpimpi kuin toinen. Kakut nyt ei yleensä ikinä ole täysin karppeja, mutta karpimpi versio tästä kakusta kelpaa varmasti monelle karpille, jotka eivät ihan tiukinta linjaa ruokailussaan vedä. Itsekin testasin molemmat versiot, kuvista minionikakku on tavallinen ja "aikuisemmin" koristeltu kakku on karpimpi versio (tekokuvat ovat karppiversiosta, jonka teossa ja kuvaamisessa auttoi jälleen apukokki-Ada).

Minionin mangokakku

pohja:

100 g Digestive-keksejä
50 g voita
60 g tummaa suklaata
tai
200 g tummaa suklaata

täyte:

4 dl kuohukermaa
2 tl vaniljasokeria tai 1 tl vaniljaa
200 g tuorejuustoa
250 g mangososetta
vähän makeutusta (sokeria tai steviaa tms.)
6 liivatelehteä
2 rkl sitruunamehua

päällyste:

n. 125 - 200 g mangososetta
karkkeja ja koristekuorrutetta/sokerimassaa tai mangoviipaleita (tuoretta tai omassa mehussaan säilöttynä)

1. Murustele keksit ja suklaa ja sekoita ne sulaan voihin, painele irtopohjavuoan pohjalle.
  (Karppiversio: Rouhi suklaata karkeiksi paloiksi ja ripottele ne tasaisesti irtopohjavuoan pohjalle.)
2. Vatkaa vaniljalla maustettu kerma.
3. Notkista tuorejuusto ja lisää siihen mangosose, sekoita kermavaahtoon ja makeuta sopivaksi.
4. Kuumenna sitruunamehu ja liuota liivatteet siihen, lisää liivateseos täytevaahtoon.
5. Kaada täyte pohjan päälle ja anna hyytyä jääkaapissa vähintään 4 tuntia.
6. Levitä pinnalle mangosose, irrota kakku vuoasta ja koristele.


Kakun teko kannattaa aloittaa vuoraamalla irtopohjavuoka leivinpaperilla. Silloin kakun saa helpommin siirrettyä tarjoilualustalle. Irtopohjavuokaan saa hyvin sopivan kokoisen leivinpaperin pohjalle kun napsauttaa vuoan renkaan kiinni pohjaan niin, että leivinpaperiarkki jää niiden väliin ja sitten leikkaa leivinpaperin reunat n. 1 cm päässä vuoasta (varmuusvara, jottei tule leikattua leivinpaperia kakun mukana lautaselle ja josta kiinni pitämällä kakkua on helppo siirrellä).
Reunoille voi myös laittaa leivinpaperia (jos onnistuu saamaan sen siististi paikoilleen, siinä tarvii vähän enemmän harjoitusta) jolloin kakku ei liimaudu vuoan reunoihin, mutta se ei ole niin tarpeellista.

Karppiversion pohja

Kun vuoka on valmiina, tehdään pohja. Keksien murskaus onnistuu esim. pakastepussissa siististi, ellei satu omistamaan huhmaretta (keksit pussiin ja hakkaa niitä esim. kaulimella). Suklaa menee sopivan kokoiseksi rouheeksi kun sitä leikkelee terävällä veitsellä leikkuulaudalla. Sula voi sekoitetaan keksien ja suklaan joukkoon, jolloin suklaa pikkuisen pehmenee muttei sula kokonaan, ja saatu seos painellaan vuoan pohjalle. Karppiversio tehdään pelkästä suklaasta, jolloin pohja ei ole tukeva ja pitävä (tarkoitus on vain täydentää makua ja tehdä kakkupalan leikkaamisesta helpompaa kun täyte ei tartu pohjapaperiin). Pohja kannattaa laittaa jääkaappiin jähmettymään täytteen valmistuksen ajaksi.

Täytteeseen tulevaan kermaan lisätään vanilja ja se vaahdotetaan kylmänä (lämmin kerma ei vaahtoudu kunnolla). Vaahto saa olla hieman löysää, sillä se helpottaa tuorejuusto-mangoseoksen sekoittamista siihen ja lisäksi täyte silloin valuu vuokaan muodostaen tasaisemman pinnan pienemmällä tasoittelulla. Tässä vaiheessa kannattaa laittaa liivatteet likoamaan, sillä ne toimivat paremmin kun niitä on liotettu kylmässä vedessä n. 7 min. Liivatteiden liotessa ehtii juuri sopivasti notkistamaan tuorejuuston sekoittelemalla sitä lusikalla (tuorejuusto voi olla vähän lämmennyttä, silloin se notkistuu paremmin), sekoittamaan siihen mangososeen ja lopuksi sekoittamaan seoksen kermavaahtoon. Sekoitus kannattaa tehdä isolla lusikalla tai nuolijalla varovasti pohjalta asti sekoittaen (varovasti, jotta vaahto säilyy kasassa, ja lusikalla, jotta seos ei vatkaudu liikaa).

Liotetuista liivatteista puristetaan käsissä ylimääräinen vesi pois ja sitten ne sulatetaan kuumaan (muttei kiehuvaan) mehuun. Pienen määrän sitruunamehua voi lämmittää nopeiten mukissa mikrossa (n. 10 s täydellä teholla riittää) tai jollain muulla tavalla (jos on käyttänyt vauvojen mangososetta, voi mehun lämmittää sosepurkissa, jolloin mangonjämätkin saa mukaan kakkuun). Valmis liivateseos kaadetaan ohuena nauhana koko ajan pohjalta asti sekoittaen täytevaahtoon. Tämä on kakun teon ehkä vaikein kohta, sillä liivateseos ei saa olla liian kuumaa (kiehuvaa) tai se rikkoon vaahdon, mutta ei myöskään liian kylmää (se klimppiytyy eikä sekoitu kunnolla). Myöskään täytevaahto ei saa olla liian kylmää (liivate jähmettyy ennen kuin se on ehtinyt sekoittua kunnolla muodostaen seittimäistä rihmastoa). Itse en kyllä ole ikinä onnistunut pilaamaan kakkua tässä vaiheessa *koputtaa puuta*, ehkä ongelmia tulee jos on sotkenut prosessia laittamalla täytevaahdon jääkaappiin välissä tms.

Liivateseoksen lisäämisen jälkeen täytevaahto kaadetaan pohjan päälle vuokaan ja pinta tasoitetaan lusikalla tai nuolijalla, jos se ei itsestään asetu nätisti (jos kerman on onnistunut vaahdottamaan juuri sopivaksi, täyte "valuu" itsestään tasaiseksi, kun vuokaan vähän heiluttelee tai taputtelee reunoista). Kakkua pitää jähmettää jääkaapissa vähintään neljä tuntia, itse yleensä teen kakut aina edellisenä päivänä ja annan niiden jähmettyä yön yli.

Kun kakku on jähmettynyt, levitetään pinnalle mangososetta (tarkka määrä riippuu siitä, kuinka tasaiseksi on saanut täytteen pinnan, sillä kovin epätasaista pintaa joutuu "paikkailemaan" enemmällä soseella). Sose kannattaa levittää kun vuoan reunus on vielä paikoillaan, niin se ei valu reunoille. Sitten irroitetaan reunus varoen. Jos reunoillekin on laittanut leivinpaperia, poistetaan ne reunuksen poiston jälkeen, muuten voi reunusta irroitella kakusta varovasti ohuella veitsellä työntämällä sen reunuksen ja kakun väliin. Kakku siirretään tarjoilualustalle ja koristellaan. Jos kakkua jää yli, se säilyy jääkaapissa muutaman päivän.

Koristeilla voi leikitellä ja kokeilla erilaisia tapoja tehdä minioni omien taitojensa ja käyettävissä olevien ainesten avulla (alla kuvia erilaisista korsteluversioista). Myös mangon voi vaihtaa johonkin muuhun keltaiseen hedelmään, jos ei mango miellytä tai sitä ei pysty jostain muusta syystä käyttämään.

Tässä minioni on tehty lakunauhalla ja valmiilla koristekuorrutteella

Mangominioni ja persikkaminioni, joissa koristelu on toteutettu lakunauhalla ja sokerimassalla

Karppiversio mangokoristeilla

päivitys 4.4.2015: kuvia erilaisista koristeluista lisätty

Piparkakkutalo (15)

Pitihän sitä piparitalokin rakennella. Ei mennyt ihan kuin Strömsössä, mutta kyllä siitä pienellä ehostuksella ihan ok tuli. Ja samalla tuli opittua muutamia asioita, jotka kannattaa ottaa huomioon rakennelman teossa. Ehkä sitten seuraavana jouluna jotain hieman kunnianhimoisempaa :) . Rakentelussa sekä syömisessä auttoi jälleen apukokki-Ada.

Piparkakkutalo

1 annos piparkakkutaikinaa
1 annos piparkakkukuorrutetta
karkkeja
n. 1 dl sokeria kiinnitykseen
n. 1 rkl tomusokeria viimeistelyyn

1. Leivo piparkakkutaikinasta tarvittavat osat taloon.
2. Koristele osat piparikuorrutteella ja karkeilla (kiinnitä karkit kuorrutteella). kuivata hyvin.
3. Sulata sokeri paistinpannussa miedolla lämmöllä, älä päästä kärähtämään.
4. Kasta talonosien liimattavat reunat nopeasti sulaan sokeriin ja paina paikoilleen.
5. Viimeistele maisema koristelluilla pipareilla, karkeilla ja tomusokerilumella.

Tein taloon hyvin yksinkertaiset kaavat leivinpaperista. Sivuseinä oli 10 cm x 15 cm suorakaide, pääty oli 10 cm leveä, 15 cm kokonaiskorkeudeltaan ja 10 cm sivukorkeudeltaan. Kattopalat olivat 15 cm x 8 cm (myöhemmin huomasimme, että niiden olisi pitänyt olla isommat, koska nyt ei kattopaloihin jäänyt yhtään räystäsvaraa ja lisäksi niistä loppui pituus kesken, kun mitoissa ei ollut otettu huomioon piparien paksuutta... no seuraavalla kerralla sitten osaa tehdä isommat kattopalat). Leikkasimme palat veitsellä piparitaikinasta. Painoimme muotilla päätypaloihin ikkunat ja leikkasimme toiseen päätypalaan oven, jonka myös paistoimme. Lisäksi tein arviolta savupiipun osat, mutta myöhemmin huomasimme, että savupiipun olisi oikeastaan voinut tehdä ihan vaan vaahtokarkista tai suklaanapeista paljon helpommin. Kaulitsimme myös ison taikinapalan talon alustaksi. Isoja osia voi paistaa hieman pidempään kun tavallisia pipareita, jotta ne kypsyvät varmasti.

Kun osat taloon oli paistettu ja jäähdytetty, koristelimme palat tomusokerikuorrutteella. Teimme kuorrutetta yhden erän, jonka jaoimme neljään kippoon ja värjäsimme punaisella, vihreällä ja keltaisella elintarvikevärillä (yksi jäi värjäämättä valkoiseksi). Koristelimme palaset kuorrutteella ja karkeilla, jotka kiinnitettiin pienillä kuorrutepisaroilla tai nauhoilla pipariin. Samalla koristelimme talon pihamalle tulevat kuuset ja moottoripyörät.

Kun koristeet olivat kuivuneet kunnolla, kokosimme talon. Sulatin sokerin paistinpannussa, joka oli aluksi hetken täydellä lämmöllä, mutta myöhemmin laskin lämmön kolmoselle (asteikoilla 0-9). Sokerin kanssa pitää olla varovainen, ettei se pala, jotta siitä ei tule mustaa ja kitkerän makuista. Kun sokeri oli sulanut, dippasimme varovasti liimattavat pinnat sokeriin ja kasasimme talon alustalle. Osien mitoituksen kanssa olisi saanut olla tarkempi ja paloja olisi kannattanut leikata suoremmaksi heti niiden tultua uunista (kun pipari ei ole vielä kuivahtanut ja se on pehmeää, joilloin sitä voi leikata ilman että se murenee), sillä nyt saumat hieman repsottivat ja niihin jäi rakoja... kattoon jääneet raot paikkailimme vaahtokarkeilla, muut jätimme sikseen. Kiinnitimme vielä kuusi- ja moottoripyöräpiparit talon pihamaalle lisäkoristukseksi.

Kun talo oli kasassa, teimme piippuun savua sulasta sokerista. Kaadoin sokeria hieman leivinpaperille, jonka pinnalla levittelin sitä haluttuun muotoon. Sokeria voisi muovata tarkemminkin, mutta koska savun ei tarvitse olla mitenkään säännöllisen muotoista niin tein vain tuollaisia epämääräisen muotoisia hörtsäkkeitä. Yhtä niistä nostelin lusikalla kun sokeri jähmettyi, jolloin siihen sai seittimäistä kolmiulotteista muotoa. Sokerisavu kiinnitettiin piippuun sulalla sokerilla.

Lopuksi viimeistelimme koristelun liimailemalla koristekuorrutteella lakupaloja katonharjalle, vaahtokarkinpaloja lumikinoksiksi ja laku- ja suklaapaloja "halkokasaksi". Viimeinen silaus saatiin ripottelemalla päälle tomusokeria siivilän läpi "lumikerrokseksi".

Piparikuorrute (14)

Piparit eivät ole kovin karppia ja pipareiden kuorrute on sitä vielä vähemmän. Mutta jos nyt kerran vuodessa haluaa sokerikuorrutteella koristeltuja pipareita syödä, niin ne kannattaa tehdä huolella. Kaupasta saa toki valmistakin sokerikuorrutetta, mutta ensinnäkin ne putkilot ovat ihan kamalan isoja ja toiseksi niissä on niin isot reiät, että siistien pursotuskuvioiden teko ei onnistu. Paljon kauniimpia koristeita saa kun viitsi tehdä itse kuorrutteen ja kuorrutuspussukat. Koristeluissa oli jälleen apuna apukokki Ada, mutta pussien teko ja täyttö vaatii kyllä aikuisen sorminäppäryyttä (katso alta kuvallinen ohje pussien tekoon). Koristekuorrutetta voi käyttää muuhunkin kuin pipareiden koristeluun.

Piparikuorrute

1 munanvalkuainen
n. 2 dl tomusokeria
pari tippaa sitruunamehua
(elintarvikeväriä)

1. Vatkaa valkuainen ja n. 1 dl tomusokeria tahnaksi.
2. Lisää sitruunamehu (ja väri) ja sekoita hyvin.
3. Lisää tomusokeria, kunnes seos on sopivan paksuista (valuu vielä, mutta säilyttää muotonsa vaakatasossa).
4. Pussita pieniin pursotuspusseihin (leikkaa päästä pieni pala pois) ja pursota kuvioiksi, anna kuivua.

Pursotuspussin askartelu leivinpaperista:

1. Leikkaa leivinpaperiarkki 16 yhtä suureen neliömäiseen osaan.

2. Kieritä paperipala sormen ympäri.

3. Työnnä peukalo rullan sisään ja vedä vastakkaisia kulmia varovasti nuolten suuntaan...

 ...kunnes rulla on muuttunut tötteröksi.

 

4. Käännä kulmaa tötterön ympäri...

5. Pursotuspussi on valmis.

 ...ja teippaa se kiinni.

Mamman piparkakut (12)

Piparkakut kuuluvat jouluun ja vaikka kuinka karppailenkin, niin piparit pitää tehdä ihan oikeista aineista. Tämä on äitini perinneresepti, jolla olen aina tehnyt piparini. Itse pidän ohuista ja rapeista pipareista, jotka kuitenkin ovat vaaleita ja vähän sitkeitä (jotta eivät murustele liikaa) ja näistä pipareista saa tehtyä juuri sellaisia. Tällä taikinalla pipareista tulee rapsakoita vaikka niistä tekisi vähän paksumpiakin, joten pehmeiden piparien ystävien kannattaa etsiä itselleen jokin toinen ohje. Leivonnassa mukana auttamassa oli apukokki Ada.

Mamman piparkakut

3 dl siirappia
1 tl inkivääriä
2 tl kanelia
1/2 tl kardemummaa
(ripaus neilikkaa ja/tai pomeranssinkuorta)
250 g voita
2 munaa
250 g sokeria
1 rkl soodaa
n. 700 g vehnäjauhoja

1. Kiehauta siirappi ja mausteet, lisää voi ja jäähdytä vatkaamalla.

2. Vaahdota munat ja sokeri, lisää jäähtynyt siirappiseos sekä jauhot ja sooda.
3. Seisota taikinaa jääkaapissa yön yli.
4. Leivo piparit hyvin jauhotetulla pöydällä. Työstä taikinaa pala kerrallaan ja säilytä loput jääkaapissa.
5. Paista piparit 200 asteessa n. 7-10 min. koosta, paksuudesta ja halutusta tummuudesta riippuen.

Piparit maistuvat erityisen hyvältä juustojen kanssa, jos ei halua syödä niitä sellaisenaan.

Luumutorttu (6)

Itsenäisyyspäivänä voi syödä vähän juhlavammin. Siksipä tälle päivälle on tarjolla valkoviinissä haudutettua possua, lanttulaatikkoa ja jälkkäriksi luumutorttu. Luumutortun alkuperäinen ohje on Ruokavuosi-kirjasta, muokkasin sitä vähän tehdessäni, mutta ohje on aika uskollinen alkupeäriselle. Torttu oli yllättävän nopea ja helppo valmistaa, kunhan muistaa muutaman niksin leipoessaan.

Luumutorttu (8-12 annosta)

Taikina:

75 g voita
1/2 dl sokeria
2 dl jauhoja
1/2 tl leivinjauhetta
1 tl kanelia
1 keltuainen
1/2 dl manteli- tai pähkinärouhetta

Täyte:

2-3 dl luumusosetta

Päällyste:

2 valkuaista
5 rkl sokeria
(suolaa, etikkaa)

1. Vatkaa rasva ja sokeri vaahdoksi, lisää keltuainen ja kuivat aineet.
2. Painele taikina irtopohjavuokaan, levitä luumusose taikinan päälle.
3. Paista 175 asteessa n. 20-25 min.
4. Vatkaa valkuaiset ja ripaus suolaa vaahdoksi, lisää pieni loraus etikkaa ja sokeri.
5. Levitä tai pursota päällyste tortun pinnalle, ruskista pinta 200 asteessa.


Aloitin erottelemalla munista valkuaiset ja keltuaiset valmiiksi odottamaan pieniin kulhoihin. Erotteluun on monia tapoja ja kikkoja, mutta itse luotan peristeiseen käsityöhön eli rikon munan käteen ja annan valkuaisen valua sormien läpi kippoon samalla kun keltuainen jää kämmenelle. Munien erottelussa pitää olla tarkkana, sillä päällysteen marenki ei onnistu, jos valkuaisen sekaan pääsee yhtään keltuaista. Varaa siis tarpeeksi ylimääräisiä munia ja asennoidu syömään seuraavana aamuna munakokkelia, jos kämmäät.

Munien erottelun jälkeen sekoitin taikinan kuivat aineet huolellisesti yhteen erillisessä kulhossa. Tämä on hyvä tapa, jotta kaikki on valmiina kun tekee taikinaa eikä tarvitse seisottaa vaahtoja sillä välin kun etsiskelee muita aineita. Jauhoina käytin kaurajauhoa. Sitten vatkasin huoneenlämpöisen voin ja sokerin yhteen. Koska määristä näki, että taikina ei ole hirvittävän iso, käytin siihen taikinakulhon sijasta pientä vatkaus/mittakannua. Seuraavaksi lisäsin taikinaan keltuaisen ja kuivat aineet sekoittaen ne lusikalla (tässä vaiheessa ei kannata enää käyttää vatkainta, ettei vaahto hajoa).

Painelin taikinan irtopohjavuokaan (halkaisija 26 cm), johon olin laittanut pohjalle leivinpaperin (torttu on helpompi irrottaa ja siirtää tarjoilualustalle) ja voidellut pohjapaperin ja vuuan reunat. En nostellut taikinaa kovin korkealle reunoille, sillä täytettäkään ei tule kovin paksua kerrosta. Taikinan saa paineltua hyvin vuokaan, kun kastelee kädet. Sitten levitin pohjan päälle täytteen. Käytin vauvojen luumusosetta, koska se oli ainoaa sokeroimatonta sosetta mitä lähikaupasta löytyi. Sitten paistoin tortun.

Kun torttu oli uunissa, valmistin valkuaisvaahdon päällysmarenkiin. Vaahdotin valkuaiset ja ripauksen suolaa keskikokoisessa kulhossa. Valkuaisvaahtoa tehdessä on tärkeää, että kulho ja vatkain ovat molemmat puhtaat ja kuivat, jotta vaahto onnistuu. Ripaus suolaa auttaa vaahdon muodostumisessa ja parantaa sen kestoa. Lisäsin vaahtoon myös pienen lorauksen etikkaa, joka myös parantaa vaahdon kestoa, lisää sen kiiltoa ja tasoittaa makeutta. Viimeiseksi lisäsin sokerin. Kun torttu tuli uunista, pursotin valkuaisvaahdon tortun pinnalle pursotinpussin avulla mutta yhtä lailla vaahdon olisi voinut levitellä lusikalla pinnalle. Laitoin tortun 200 asteiseen uuniin vielä viideksi minuutiksi, jolloin pinnasta tuli haalean ruskea. Jos pinnasta haluaa ruskettuneemman, torttua voi pitää uunissa pidemmän aikaa. Jos pinnasta haluaa ihan vaalean, pitää lämpöä laskea (n. 100 astetta) ja pitää torttua haaleammassa lämmössä vähän pidempään, jolloin pinnasta tulee marenkimaisempi.

Kun torttu oli jäähtynyt, irroitin sen vuuasta ja siirsin tarjoilulautaselle. Söimme tortun huoneenlämpöiseksi jäähtyneenä.

Kanelinen appelsiinirahka (4)

Kovin monet hedelmät eivät kuulu joulun perinneherkkuihin. Poikkeuksen tekee appelsiinit, jotka ovat saanet tämän kunnian luultavasti siksi, että ne ovat olleet ensimmäisiä tuontihedelmiä Suomessa (tämä saattaa johtua niiden paksusta kuoresta, joka on suojannut hedelmää jo silloin, kun nykyaikaisia tuontiketjuja ei ole ollut). Appelsiinit sopivat hyvin mausteeksi leivontaan, mutta tässä karpeillekin (tai ainakin hyväkarpeille, jotka eivät tuomitse hedelmiä) sopiva pikajälkkäri.

Kanelinen appelsiinirahka (4 annosta)

2 appelsiinia
2 dl kuohukermaa
1 prk (250 g) maitorahkaa
1 tl kanelia
1 tl vaniljaa tai vaniljasokeria
steviaa tai muuta makeutusta

1. Vaahdota kanelilla ja vaniljalla maustettu kerma.
2. Sekoita joukkoon varovasti nostellen rahka, makeuta tarvittaessa.
3. Kuori ja pilko appelsiinit. Sekoita n. puolet appelsiineista rahkaan ja annostele rahka kulhoihin.
4. Koristele pinta appelsiinilohkoilla.

Lakkaa ja leipäjuustoa

Tässä simppeli herkku, jos tekee vähän mieli jotain pientä ja pakastimesta löytyy lakkoja.

Lakkaa ja leipäjuustoa (1 annos)

pala leipäjuustoa
loraus kermaa
n. kourallinen lakkoja

1. Pilko leipäjuusto syvälle lautaselle.
2. Lorauta kermaa niin että lautasen pohja peittyy.
3. Mikrota hetki niin että leipäjuusto hieman pehmenee ja sulaa reunoilta.
4. Kaada päälle lakkoja.

Mustikka-kauramuffinit

Tämä nyt ei ole karppiohje, mutta kyllä tässäkin vehnäjauhoja vältellään. Hieman karppisemman version saa käyttämällä esim. karppisokeria, mutta itse en jaksa liikaa kikkailla, jos kyseessä on kuitenkin juhlatarjottavat. Kuvasta ei tullut kovin nätti, sillä jätin vuokiin liikaa kohoamisvaraa ja siksi muffinit näyttävät vähän aneemisilta... no, aina ei voi mennä niin kuin Strömsössä. Muffinit voi myös halutessaan kuorruttaa valkosuklaalla, jos hakee enemmän cup cake -tyyliä kuin perinteisiä muffineja.

Mustikka-kauramuffinit (n. 20kpl)

 

225 g voita
2 dl sokeria
3 munaa
4 1/2 dl kaurajauhoja
2 tl leivinjauhetta
2 tl vaniljasokeria
1 dl maitoa
200 g mustikoita
(valkosuklaata)

1. Vaahdota huoneenlämpöinen voi ja sokeri.
2. Lisää munat yksitellen voimakkaasti vatkaten.
3. Sekoita kuivat aineet ja lisää taikinaan.
4. Lisää maito ja mustikat (pakastemustikat jäisenä), sekoita nopeasti.
5. Nostele taikina vuokiin ja paista 200 asteessa n. 20-25 min.
(6. Kuorruta jähtyneet muffinit suklaalla.)

Adan aivomössö

Apukokki-Ada kehitti ihan oman ruokalajin kookoskuorrutteisen puolukkapiiraan teosta ylijääneistä puolukoista. Sopii aamupalaksi, välipalaksi tai pikajälkkäriksi. Nimi tulee mössön hieman epäilyttävästä ulkonäöstä.

Adan aivomössö (1 annos)

 

n. 1 dl puolukoita
kourallinen kookoshiutaleita
steviaa maun mukaan

1. Sekoita aineet.

Kookoskuorrutteinen puolukkapiiras

Pakastimesta täytyy saada pois viimeiset marjat ennen uuden sadon pakastamista. Viimeinen puolukkarasia kului hyvin tähän karppipiiraaseen (sekä Adan aivomössöön). Ohje on löytynyt Karppaus.infosta. Muutoksia en kovin paljon tehnyt, ainoastaan pientä hienosäätöä aineiden osalta. Apukokki-Ada oli auttamassa piiraan tekemisessä. Lapset on hyvä ottaa mukaan ruuanlaittoon pienestä pitäen, silloin he oppivat paljon yhteisen tekemisen ohessa. Etenkin leipomisessa auttaminen on lähes kaikkien lasten mielestä hauskaa - erityisesti koska työvälineet saa nuolla lopuksi :) .

Kookoskuorrutteinen puolukkapiiras (4-8 annosta)

pohja:
4 munaa
1 ml vanilja-aromia
1 ml vaniljaa
150 g sulaa voita
1 dl kuohukermaa
1 dl vettä
1 dl kookosjauhoja
1 dl mantelijauhoja
1 rkl psylliumia
1 tl soodaa
steviaa

täyte:
3 dl puolukoita
25 g voita
1 dl kookoshiutaleita
steviaa

1. Vaahdota munat, lisää vaniljat, voi, kerma ja vesi.
2. Sekoita kuivat aineet keskenään ja lisää taikinaan.
3. Kaada piirakkavuokaan tai irtopohjavuokaan.
4. Sekoita puolukoita lukuunottamatta muut täytteen aineet, levitä taikinan pinnalle.
5. Lisää puolukat täytteen päälle.
6. Paista 175 astetta n. 30-40 min.


Aluksi vaahdotimme munat. Vaahdon jätimme aika löysäksi, sillä se lötsähtää kuitenkin kun siihen lisätään nesteitä. Sitten lisäsimme nesteet. Taikina oli aika epäilyttävän näköistä tässä vaiheessa mutta rakenne muuttui selvästi taikinamaisemmaksi kun kuivat aineet lisättiin. Steviaa lisäsimme arviolta n. 15 pisaraa, mutta koska stevialiuokset ja -jauheet eroavat todella paljon, ei määrään voi antaa yleistä ohjetta, se täytyy vain itse maistella. Levitimme taikinan halkaisijaltaan 26 cm vuokaan.

Pehmitin täytteeseen tulevaa voita hieman mikrossa ja sekoitin sen kookoshiutaleisiin ja steviaan. Nyt käytin steviajauhetta, jota ripottelin seokseen ehkä n. 1 tl verran. Ripottelin jauhetta lisäksi hieman taikinan pinnalle, koska taikina ei ollut erityisen makeaa. Levitin täytteen taikinan pinnalle ja ripottelin puolukat päälle. Alunperin ohjeessa oli 2 dl puolukoita, mutta määrä näytti epäilyttävän vähäiseltä, joten laitoimme puolukoita lisää n. 1 dl verran. Ripottelin steviajauhetta vielä hieman puolukoidenkin päälle. Piirakka oli uunissa n. 40 min. sillä alkuperäisen ohjeen 30 min. ei ollut mielestäni tarpeeksi. Kannattaa kuitenkin hienosäätää aikaa oman uunin mukaan.

Söimme piiraan mansikkarahkan kanssa, koska sitä oli tarjolla muiden toimesta. Vaniljajäätelö tai -kastike olisi myös toiminut hyvin. Piiras oli hyvin maittavaa, jonka näkee siitäkin, että en muistanut ottaa siitä kuvaa ennen kun se oli jo puoliksi syöty! Hassua väriä puolukoiden alla ei kannata säikähtää, se nimittäin johtuu vain siitä, että puolukka on luonnon indikaattori, joka reagoi happaman tai emäksen (sooda) kanssa väriään vaihtaen.